Juhannuskuvia- Midsummer photos

Tässä on mielestäni maailman paras paikka pestä perunoita.
The best place in the world to wash potatoes.

Ja kaunein maisema kävellä kesäyössä. Niin valoisaa, vaikka on yö.
And the most beautiful scene to walk. So bright although it's night.

Igorin kana

Tämä ruoka oli Glorian Ruoka ja viini -lehden "hauskin ruoka 2014". Ohje on lähtöisin Peggyn pieni punainen keittiö -blogista. Igorin siitä tekee varmaan smetana ja suolakurkku. Törmäsin tähän reseptiin sattumalta eilen, kun surffailin makuja -sivustolla.

Igorin kana

800g broilerin rintafileitä
1 punainen paprika
1 keltainen paprika
2 sipulia
3 valkosipulin kynttä
70g tomaattipyreetä (laitoin paseerattua tomaattia, koska sitä sattui olemaan)
1rkl sokeria
2tl suolaa
2dl kanalientä
350g smetanaa
suolaa, mustapippuria maun mukaan
suolakurkkukuutioita muutama ruokalusikallinen (laitoin Felixin valmiita kuutoita)
persiljaa koristeeksi

Laita öljyä pannulle ja paista fileet kypsiksi. Peitä kypsennyksen aikana foliolla, niin eivät kuivu.
Sillä aikaa, kun fileet kypsyvät, pilko paprikat ja sipulit ja kuullota toisella pannulla pehmeiksi.
Lisää joukkoon sokeri, suola, kanaliemi, pyree ja smetana. Hauduta hetken aikaa.
Laita fileet uunivuokaan ja kaada soosi päälle. Lusikoi suolakurkkukuutioita päälle.
Kypsennä uunissa 175 asteessa n. 35 min. Pilko persiljaa valmiin ruuan päälle.
Tarjoa riisin tai perunoiden kanssa, vaikka juhannuksena, joka on ylihuomenna!

Mansikka-raparperi -piirakka - nyt on sen aika

Nyt juuri on aika leipoa tätä kausiherkkua. Omat raparperini jaksavat kasvaa vuosittain noin 10 cm korkuisiksi enkä ole saanut niistä ikinä satoa, mutta muiden raparperit kasvavat metritolkulla. Kiitos Piia, että toit kassillisen. Sain tehtyä sekä hilloketta että piirakkaa.

Samalla sain kokeilla tätä neliskulmaista kakkurengasta, jonka ostin aiemmin keväällä Tuurin kyläkaupasta. Onhan näitä Heirol -juttuja toki muuallakin.

Kakkurengas on säädettävä ja sillä voi siis tehdä erikokoisia pohjia ja koota niistä vaikka täytekakun.

Muotissa ei ole pohjaa ja vähän arvelutti mahtaako taikina pursuta tuolta alta pellille, mutta ei ainakaan tämä taikina.

Ohjeita on netissä pilvin pimein ja tämä on yksi muunnelma niistä.

Mansikka-raparperipiirakka

Kakkumuotti oli alkuasennossaan. En laajentanut sitä.

n. 5dl raparperia
n. 5dl mansikoita
2 dl + 2 rkl sokeria
200g voita
2,5 dl luonnonjugurttia (tätä sattui löytymään, mutta muutkin hapanmaitotuotteet käyvät, joskin rasvattomat ovat huonoja leivonnassa)
5.5 dl vehnäjauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
2-3 tl vaniljasokeria

Kuori ja pilko raparperit kattilaan (määrä ei ole hirveän tarkkaa)
Lisää 2 rkl sokeria ja keittele sen aikaa, että alkavat pehmetä. Siirrä pois hellalta.

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Lisää jugurtti. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne voi-sokerivaahtoon.
Taikina on aika paksua. Lusikoi vuokaan, tasoita ja ripottele päälle pilkotut mansikat. Jos raparperikattilassa on paljon nestettä niin valuta sitä pois ja lusikoi raparperit mansikoiden joukkoon.
Paista 200 asteessa, kunnes pinta on hieman saanut väriä. Omassa vanhassa uunissani aikaa meni lähes 45 min.
Ripota kypsän piirakan päälle vielä ruokosokeria ja tarjoa vanilijakastikkeen tai jäätelön kanssa.
                                                                            -
On tänä viikonloppuna nähty muitakin kakkuja.



Ruotsin prinssihäiden kakkurakennelma oli mieletön taidonnäyte. Mitä se sisältää, sen näet
TÄSTÄ. Klikkaa, katso ja hämmästy!

Lopuksi vielä iltakuva mökkirannasta. Mökki on nyt siivottu kesää varten ja illalla oli aikaa häähumun keskellä myös katsella merelle.

 Kuva on otettu joskus klo 23 aikaan. Häitä katselin svt worldista klo 01 saakka eikä ohjelma loppunut vielä silloinkaan.

Enää neljä päivää ja sitten LOMA!
Nyt pieni lasillinen punkkua ja Montalbanoa katsomaan.

Kala-Trappi, Naantali

Kesän aloitus Kala-Trapissa Naantalissa oli työkaverin järjestämä kiva "tilaisuus". Tarjolla oli normilistan lisäksi Naantalin musiikkijuhlien menu, mutta minä en tarttunut siihen. Tämä alkupala on kuitenkin juuri siltä listalta ja sen söin hyvällä halulla. Siinä on vuohenjuustomoussea filokorissa sekä parmesankeksi, yrttejä, kirpeää hilloketta (olisko ollut raparperia) sekä yrttiöljyä. Ihan sairaan hyvää!

Pääruuaksi otin hummerikeittoa, koska sitä en ole koskaan syönyt. Kuhat, lohet, possut ja kanat on niin nähty moneen kertaan. Vähän kyllä arvelutti, onko soppa pussista peräisin, mutta tarjoilija kävi ystävällisesti kysymässä kokilta mistä keitto on tehty ja vastaus oli, että ravunkuoria keittämällä on homma aloitettu. Ihan sairaan hyvää! Lisäksi hyvin täyttävää.

Jälkiruokaa en kaivannut (ihme), mutta tässä on pari esimerkkiä mitä muut söivät eli ensimmäiseksi Suklaapaletti, jossa oli chilisuklaamoussea, suklaasalamia, amarettomaustettua suklaapannacottaa, hillottua inkivääriä sekä suklaakuorrutettu mansikka. Salami on tehty suklaasta, kekseistä ja pähkinöistä.

Tässä taasen on Tyrnihyytelöity valkosuklaakakku vadelmakastikkeella.

Kaksi viikkoa ja sitten alkaa LOMA!
Meillä oli töissä innokas opiskelija, joka tutustutti meidät tällaiseen itsensä rauhoittamisen keinoon. Aikuisille on nykyään omia väristyskirjoja. Vitsit, että oli kiva värittää.

Tänään on perjantai ja pitkästä aikaa pizzapäivä. Taikina on ollut jääkaapissa nousemassa eilisestä alkaen.

Kalakeittoa kesän alkajaisiksi

Keitinpä kalakeiton kesän kunniaksi.

Lohikeitto (4-5 annosta)

400g lohta (tuoretta tai pakasteesta)
5 perunaa
2 porkkanaa
1/2 fenkoli
1 purjo
1 rkl voita
5dl vettä
2 dl kermaa
2 dl valkoviiniä
4 rkl hummerifondia

Kuori ja pilko perunat ja porkkanat kattilaan. Lisää vettä niin, että juuri ja juuri peittyvät ja laita kiehumaan. Pilko sillä aikaa fenkoli ja purjo ja kuullota voissa toisessa kattilassa, kunnes alkavat pehmetä. Lisää valkoviini, vesi, hummerifondi ja lopuksi kerma. Kiehauta.
Kun perunat ja porkkanat ovat lähes kypsiä, lisää kalapalat niiden päälle anna kypsyä siinä, kunnes alkavat hajota. Sekoita. Kaada toisessa kattilassa oleva liemi ja anna kiehahtaa. Maista onko suolaa riittävästi. Lisää tilliä päälle, jos haluat.

Lähes joka viikko leivon jonkin kahvikakun, koska Miehellä pitää olla jotain kahvin kanssa. Viime viikolla tein Tiikerikakun, johon laitoin kaikki kermapurkkien ja mascarponepurkkien jämät.

Tänään tein Kultarannan pumpulikakun, mutta se lässähti keskeltä, koska menin avaamaan uuninluukun. Kuvassa lässähdys ei näy.

Kultarannan pumpulikakku (gluteeniton)

3 munaa
2,8 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
2 tl vanilijasokeria
vajaa 4 dl perunajauhoja
250g voita

Vaahdota munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi joukkoon.
Sulata voi kattilassa ja kaada se kiehuvan kuumana taikinaan. Sekoita tasaiseksi ja kaada hyvin voideltuun vuokaan. Paista 180 asteessa n. 50 min. Anna jäähtyä ennen kuin kumoat lautaselle.
Kakku kannattaa säilyttää jääkaapissa, niin se pysyy paremmin kuosissa.

Kahviloita ja kakkuja - äitienpäivänä ja muutenkin

Takana on muutaman päivän mittainen "loma" Keski-Suomen maisemissa. Kiitos paljon Mirjalle ja Jussille hyvistä tarjoiluista. Ruuassa ei taaskaan säästelty. Paluumatkalla pysähdyimme Orivedellä, koska siellä on Suomen paras leipomo -kisassa mukana ollut kahvila Cafe Herkkuhetki. Tuo kakkukuva on sieltä. Tohotettua marenkia ja siniset orvokit. Miten kaunis näky! Sain väistettyä sen ja päädyimme pinaatti-vuohenjuustopiirakoihin, vaikka juurikin oli aamiaiseksi syöty lohileivät sekä Mirjan valmistamat köyhät ritarit lakka- ja mansikkahillolla ja kermavaahdolla.

Kahvila löytyy helposti (Anttilantie 6) kun ajaa keskustan läpi. Yksi pöytä oli vapaana. Kaikki muut oli katettu valmiiksi ilmeisesti isoa ryhmävierailua varten.
www.cafeherkkuhetki.fi

Toinen löytö reissun aikana oli Jyväskylän Keljon Prisman yhteydessä oleva Caffitella. Mieletön tarjonta suolaista ja makeaa, leipää ja kakkuja. Oli vaikea valita mitä ottaisi. Kysyinkin, että olivatko ajatelleet lähteä kilpailemaan taidoillaan, mutta totesivat naurahtaen, että tietävät kyllä olevansa hyviä muutenkin. Mukaan ostimme kreikkalaista tummaa leipää, ruisleipää sekä vadelma-kermapullia.

Viineritaikinan sisällä oli oikeaa kermavaahtoa eikä mitään feikkiä sekä vadelmahilloa. Vähän niin kuin laskiaispulla, jossa ei ole hattua.
www.caffitella.fi

Koska nyt päästiin näihin kakkuasioihin, niin on pakko laittaa kuva myös äitienpäiväkakusta, jonka teki miniäni ja se oli se kuuluisa Seeprakakku. Tämä Kinuskikissan kakkuohje on tyhjentänyt apteekkien salmiakkivarastot, mutta kekseliäs miniäni korvasi apteekin jauheen turkinpippurilla. Ihanaa suolaista ja makeaa samassa suupalassa.

Äitienpäivän menu aloitettiin miniän valmistamilla mansikkamargaritoilla, jotka olivat stydit, mutta erinomaiset ja ruokahalua herättävät.

Tässä neljä ja lisää on tulossa.

Alkuruuaksi oli lohicheviceä. Pääruuaksi grillattua lohta ja jättikatkarapuja sekä aurajuustojuureksia nyytissä.

Myös Mirjan ja Jussin luona syötiin lohta muodossa jos toisessa. Harvinaista herkkua olivat muikut, jotka Mirja jauhotti speltissä ja paistoi voissa.

Reissun aikana teimme retken Tuurin kyläkauppaan, josta ostin kakkurenkaan ja -vuokan, kuppikakkuvuokia ja Marimekon Lumimarja -vahakangasta. Kakkurengas on Heirolin neliön muotoinen ja säädettävä. Vuoka on Kinuskikissan ja Iloleipurin suorakaiteenmuotoinen irtopohjavuoka.
Jotain hyvää voisin tehdä, mutta vasta ensi viikolla. Pakastimessa on vielä karpaloita yksi pussillinen. Niistä saisi hyviä kuppikakkuja ja koristeeksi kinuskikermaa.

Helatorstain kulttuuripläjäys oli Suomalaisia sävelhelmiä -konsertti Keuruun uudessa kirkossa.
Sellisti Jussi Makkonen vei kaikkien naisten sydämet ja hänen tarinointinsa Sibeliuksesta ja Merikannosta oli hurmaavaa. Tenori Mika Pohjonen  puolestaan lauloi niin, että jos emme olisi istuneet, niin hän olisi laulanut kirkkosalista kaikki kumoon.
www.jussimakkonen.com, www.facebook.com/cellistjussimakkonen

Taas tuli herkuteltua

Latte ja aprikoosijäätelöä

Kun on viisi päivää sinnitellyt vapun jälkeen ilman hyvyyksiä, niin on pakko lähteä Street Food Festivalille Turkuun. Tämä kuva ei kuitenkaan ole sieltä vaan jälkiruokapaikastamme Kahvila Harmoniasta (Brahenkatu 2). Kahvila on uusi tulokas Turussa eikä sitä ole ehditty mainostaa vielä missään, mutta silti monet ovat sen löytäneet ja vieneet ilosanomaa eteenpäin. Kahvilaa pitää liettualainen Laura Martinkiene, joka ei onneksi perustanut kahvilaansa Saksaan vaan Suomen Turkuun. Martinkiene on opiskellut leivonnaisten ja jäätelön tekoa Saksassa. Aprikoosijäätelö on taivaallista!

Cafe Olé ja mansikkaleivos olivat Miehen valinta. Sanoi, että oli parempi kuin MBakeryn vastaava.  Kuka voisi vastustaa tällaista kahvikupillista? Nämä kahden hengen tarjoilut maksoivat yhteensä 14 euroa, joten mielestäni ihan kohtuullinen hinta keskeisellä paikalla Turussa.

Kakkutiskissä on valinnanvaraa ja palvelu on parasta laatua.

Ennen kahvilaan menoa kävimme siis Street Food Festivalilla Brinkkalan pihalla.

Festivaali osoittautui melko vaatimattomaksi tapahtumaksi ainakin aamupäivän tunteina. Vain Kimchi -kärrylle oli jonoa. Siihen jonoon mekin liityimme, koska nuudelit ja punainen tofu-curry kuulostivat hyvältä.

Ulkopöytien ääreen ei mahtunut, joten menimme surutta tuosta Kirjakahvilan ovesta sisälle ja söimme siellä.

Hyvää oli, mutta melko tulista. Kookos ja korianteri olikin aika mukava yhdistelmä, mutta tofun ystäviä meistä ei tullut.

Kirjakahvilassa on yhdessä huoneessa pieni divari ja ostinkin siitä yhden kirjan eurolla.

Mutta ei se tämä ollut, vaan Erkki Tantun kuvitettu sananlaskukirja. Meillä oli kotona se sama kirja ja muistin lapsuudestani kuvat ja tekstit.

Kirjakahvila koostuu pienistä kamareista, joissa on siis kirjoja ja kahvila.

Kevät on Turussa jo hyvässä vauhdissa.

Kotiin mentiin kaupan kautta. Huomenna on äitienpäivä. Kaikki paikalla ja sitten taas syödään. Koska pakastimessa on vielä mansikkasurvosta, niin alkuun lähdetään niinkin vallattomasti kuin mansikkamargaritalla. Mitäs muuta - sen näkee huomenna.