Suppilovahvero-pekonipiirakka

Tämä ohje on uusimmasta Pirkasta (8/2015), joskaan en käyttänyt siihen ohjeen mukaisesti herkkusieniä vaan viimevuotisia kuivattuja suppilovahveroita (kiitos niistä kuuluu edelleen Tiinalle, joka jaksaa niitä poimia).

Korsiteeksi hain terassin reunalta ketunleipiä.

Suppilovahvero-pekonipiirakka (Pirkassa Suosikkipiiras -nimellä)

Pohja:
3dl vehnäjauhoja
125g voita (tai margariinia, jos siitä tykkää)
2rkl kylmää vettä

Täyte:
1pkt (140g) pekonia
kolme kourallista kuivattuja suppilovahvereoita liotettuna
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 munaa
2dl ruokakermaa
mustapippuria
2dl emmental-mozzarella -juustoraastetta

Mittaa jauhot monitoimikoneen kulhoon ja kuutioi kylmä voi joukkoon. Anna koneen käydä, kunnes saat murumaisen seoksen. Lisää vesi ja sekoita koneella tasaiseksi. Voitele vuoka (n.20cm halkaisija tai 20x30cm). Painele taikina vuokan pohjalle ja reunoille ja laita jääkaappiin jähmettymään.
Esipaista pohjaa 225 asteessa 10min.
Ruskista sillä aikaa pekonit, lisää pilkotut sipulit ja liotetut sienet (purista vesi pois) ja paista kunnes kaikki neste on haihtunut. Laita täyte pohjan päälle. Vatkaa munien rakenne rikki ja sekoita niihin kerma ja mustapippuri. Kaada täytteen päälle. Ripottele juustoraaste. Paista 200 asteessa n. 20min.

Kyytipojaksi lasillinen tai pari Alkon uutuusvalkkaria Etelä-Afrikasta Chenin Blanc Douglas Green 2014.

Vähähiilarinen piirakka

Tämän päivä ruuaksi muodostui tämä piirakka. Pohjasta halusin tehdä vähähiilarisen ja mietin mikä olisi sen koossapitävä voima eli ettei se hajoaisi leikattaessa. Vastaus on ksantaani -jauhe.
Täytteeksi voi laittaa mitä sattuu löytymään.

Vähähiilarinen piirakka

Pohja:
100g voita
2dl mantelijauhoa
0.5dl ruisjauhoa
1 muna
1tl ksantaania
1rkl pellavansiemenrouhetta
1tl leivinjauhetta
1tl suolaa
50g juustoraastetta

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää kylmä voi kuutioituna, muna ja juustoraaste. Sekoita käsin, kunnes voi on sulanut kuivien aineiden joukkoon. Taikina jää aika löysäksi. Taputtele voideltuun piirakkavuokaan. Esipaista 200 asteessa n. 10 minuuttia.

Täyte:

400g naudan jauhelihaa (10%)
½ punasipuli tai yksi pieni
1 suippopaprika
2 munaa
50g juustoraastetta
feta -juustoa maun mukaan
kirsikkatomaatteja
suolaa, pippurisekoitusta myllystä, cayannepippuria, savustettua paprikajauhetta, valkosipulijauhetta

Pilko sipuli ja paprika ja kuullota öljyssä. Lisää jauheliha ja paista kypsäksi. Mausta ja maista!
Levitä esipaistetun pohjan päälle. Lisää tomaatit ja pieniksi paloiteltu feta. Sekoita munat ja juustoraaste keskenään ja kaada piirakan päälle. Paista 200 asteessa 25-30 min.

Eilen lupasin, että tänään teen jotain makeaa. Joo, tein Tagny Lemon-Limoncello -piirakan, joka epäonnistui täydellisesti. Ohje oli amerikkalaisesta ruokalehdestä. Ei siis sitruunapiirakkaa tänään, mutta ehkä joku toinen päivä jollan toisella ohjeella. Täyte tosin oli hyvänmakuinen, mutta valui pikkuhiljaa uunin pohjalle. Vuokaan jäi sitkeä taikina.

Tex-mex -piirakkaa ja salaattia

Tämä ohje on  TÄÄLTÄ eli Koivurannan Nannelta. Tein tätä perjantai-illan ruuaksi. Poika kritisoi ja muistutti, että jos listan mukaan mentäisiin, niin olisi pitänyt olla kanakastiketta ja perunoita. Ei saisi tulla yllätyksiä. Söi kuitenkin. Vähän. Alkuperäinen ohje on vehnäjauhoista, mutta tein pohjan kaura- ja gluteenittomista jauhoista. Lopussa lisäsin vain hieman vehnäjauhoja, joten täysin gluteeniton tämä ei ole. Hyvin tuntuvat kaurajauhot toimivan leipomisessa ja taidan siirtyä kokonaan niihin, koska vehnästä on alkanut tulla vatsavaivoja.
Salaattiin käytin kaikki viime viikon juhlista jääneet viinirypäleet. Mitään kastiketta ei tarvinnut lisätä, koska ne mehustivat salaatin, tomaatit ja vuohenjuuston.

Viikolla keitin Nousiaisten markkinoilta ostamani valtavan keltaisen kesäkurpitsan hilloksi. Tyrnimehun sijasta käytin Biottan porkkanamehua ja hyvin toimii sekin, mutta hillosta tulee makeampaa. Tyrni tuo vähän kirpeyttä.

Ruisleivän päälle kun laittaa voita, hilloa, kalkkunaleikettä ja pari juustosiivua niin kyllä maistuu hyvältä viikonlopun aamukahvin kanssa Hesaria lukiessa.
Oranssin kesäkurpitsahillon ohje löytyy tuosta :  http://kimberlyskitchenandgarden.blogspot.com/2013/09/oranssi-kesakurpitsahillo.html

Kannattaa kokeilla, sillä hillo maistuu hyvin erilaisten broileriruokien kanssa sekä jouluna savukalkkunan päällä.

Australian Masterchef alkoi ja iltani ovat pelastetut pitkälle syksyyn. Matt Preston teki mestarikurssilla kurpitsakeittoa. Kokeilen tehdä sitä tänään. Varmaan tulee taas sanomista.

Mirjan tuoma krysanteemi alkaa olla täydessä kukassa ja sopii hienosti harmaan sävyihin.

Viime kesänä tekemäni sammalkana on hyvissä voimissa.

Guiche Lorraine ja fenkoli-omena -salaatti

Koska pizzaperjantaita vietettiin jo tiistaina, kun nuoripari palasi häämatkalta, niin tänään syötiin guichea rapean salaatin kanssa.

Guiche Lorraine

pohja:

100g voita
3 dl vehnäjauhoja
½ dl vettä

täyte:

120g pekonia
150g juustoraastetta (gryere)
3 munaa
2 dl kermaa
1 dl maitoa
1/4 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
ripaus muskottia
kourallinen lehtipersiljaa

Nypi voi ja jauhot. Lisää vesi ja sekoita taikina kiinteäksi. Laita jääkaappiin siksi aikaa, kun teet täytteen.
Pilko ja paista pekoni. Jäähdytä hieman.
Painele taikina piirakkavuokan pohjalle ja reunoille. Laita pekoni ja raastettu juusto pohjan päälle. Sekoita muut ainekset ja kaada pekonin ja juustoraasteen päälle.

Paista 200 asteessa n. 30 min.

Fenkoli-omena -salaatti

puolikas fenkoli
puolikas omena
salaattia
muutama kirsikkatomaatti
vinegrette (oliiviöljyä, sitruunanmehua, suolaa, mustapippuria, hunajaa, dijon -sinappia)

revi salaatti, pilko omena ja fenkoli
sekoita vinegrette ja kaada päälle


Häämatkalaisten tuliaiset: hunajaa ja Disney Delicious herkkukirja. Tässä on haastetta, mutta hurjana tavoitteena on kokeilla kaikki kirjassa olevat ohjeet ankasta alkaen.

Keskiviikkona olimme keskimmäisen poikamme keikalla Turussa ja sieltä olikin mukava aloittaa muutaman päivän talviloma. Maanantain suunnitelmissa on lounas Tallinnassa.

Pizzaa ja piirakkaa

Helsingin Sanomien Nyt -liitteessä (7.2.) oli suuren pizzatestin tulokset. Voiton vei Antto Melasniemen Putte's -ravintolan Funghi.
Koska perjantai oli pizzapäivä, niin kokeiltiin miten se meiltä onnistuisi.

Tästä tulee enemmän mieleen peltileipä kuin pizza. Taikinan tulee olla normaalia suolaisempi. Täytteenä on kolmea eri juustoa: tuoretta mozzarellaa, vähän kuivempaa mozzarellaa ja parmesania. Lisäksi sieniä kauden mukaan. Laitoin kuivattuja herkkutatteja, joita hieman liotin ja haihdutin kosteuden pois kuumalla pannulla.
Ei saavuttanut meillä suosiota. Sain syödä sen ihan yksin.


Peltileipiä saa Turusta  Pub Niskasta, joka on ahvenanmaalaiskokki Mikael Björklundin omistama ruokapaikka Aurajoen rannassa. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin peltileivän ja pizzan ero on siinä, että peltileipään ei laiteta tomaattikastiketta eikä pizzamausteita.
Lounasaikaan voi olla vähän jonoa, mutta jonottaminen kannattaa.

Perjantain toinen vaihtoehto meidän keittiössä oli Pizza prosciutto: mozzarellaa, parmesania, kirsikkatomaattia, prosciuttoa ja rucolaa.




Jämäpiirakka

Lauantaina kokosin jääkaapista sinne kerääntyneitä jämiä: rucolaa, puolikkaat keltaista ja vihreää paprikaa, broilerisuikaleita vajaa rasia ja juustoraastetta pussin pohjalla.

Pohjataikinaksi tein Gordon Ramsayn quiche -taikinan:

200g jauhoja (siivilöi)
200g voita (huoneenlämpöistä)
suolaa
2-3 rkl vettä
Sekoita käsin ja muotoile pyöreä pallo. Laita kelmuun ja jääkaappiin.

Voitele piirakkavuoka öljyllä ja painele jäähtynyt taikina vuokaan. Peitä taikina foliolla, laita painoksi herneitä tai riisiä ja esipaista 200 asteessa n. 10 min. Ota folio täytteineen pois ja pistele pohjaa haarukalla. Laita vielä uuniin hetkeksi.

Täyte:

keltaista ja vihreää paprikaa
broilerisuikaleita
1 punainen sipuli
rucolaa
3 munaa
2 rkl kermaa
juustoraastetta

Paista broilerisuikaleet, silputtu sipuli ja paprikakuutiot öljyssä. Laita pohjan päälle. Sekoita munat ja kerma. Lisää joukkoon silputtu rucola, suolaa, mustapippuria ja juustoraaste. Kaada täytteen päälle ja paista 200 asteessa 20 min.

Iltapalanakin maistui hyvin kylmän valkkarin kanssa.

Suppilovahvero-omenapiiras

Tämä resepti on VIINI -lehdestä nro 5/2011

Piirakka täytyy tehdä pieneen vuokaan (22-23 cm). Normaali piirakkavuoka on ehdottomasti liian suuri, kuten kuvasta näette. Käytin tähän kaikki loput kuivatut suppikset ja lisäsin niihin vettä vain sen verran kuin ne vetivät eli tuli ihan tuoreen näköistä tavaraa eikä lientä jäänyt yhtään.

Suppilovahvero-omenapiiras

Pohja:
100g huoneenlämpöistä voita
2 1/4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
3 rkl kylmää vettä

Nypi rasva, jauhot ja suola tasiaseksi massaksi. Lisää joukkoon vesi nopeasti sekoittaen.
Painele taikina voidellun vuokan (22-23cm) pohjalle ja reunoille. Vuoraa alumiinifoliolla reunoja myöten ja täytä esim. kuivatuilla herneillä. Esipaista pohjaa uunissa 200 asteessa 10 minuuttia. Poista herneet ja folio, pistele pojaa haarukalla ja paista vielä muutama minuutti.

Täyte:
200 g suppilovahveroita (tuoreita) Kuivatut kannattaa liottaa ja punnita.
25 g voita
2 rkl oliiviöljyä
2 salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
2 (kotimaista) omenaa
1 tl raastettua inkivääriä
1/6 tl jauhettua muskottipähkinää
2 tl rosmariinia (hienonna, jos käytät tuoretta)
1/4 tl rouhittua mustapippuria
n. 1 tl suolaa

Puhdista sienet ja hienonna suurimpia. Haihduta niistä neste kuivalla kuumalla pannulla. Lisää rasvat ja paista sieniä muutama minuutti.
Kuori sipulit ja omenat. Hienonna sipulit ja kuutioi omenat. Lisää sienten joukkoon. Jatka paistamista n. 5 minuuttia, kunnes alkavat pehmentyä. Lisää mausteet ja maista.
Levitä täyte piirakkapohjan päälle.

Muna-kerma:
1 muna
1 dl ruoka- tai kuohukermaa
½ dl basilikan lehtiä hienonnettuna
100g raastettua parmesania

Sekoita ainekset keskenään ja kaada piirakan päälle. Lisää basilikan lehdet viimeiseksi.
Paista uunissa 200 asteessa noin 25 minuuttia, kunnes täyte on kiinteä ja saanut hieman väriä.

Kyseisessä lehdessä piirakan kanssa suositeltiin kyytipojaksi italialaista Il Passo di Sabina 2009 valkkaria, mutta me joimme puoliksi pullon jamaicalaista olutta.

Pari viikkoa vielä lomaa :)

Jotain hyvää porkkanoista... salviaporkkanat ja porkkanariisi

Aivan mielettömän ihanien salviaporkkanoiden ohje löytyy Glorian Ruoka ja viini -lehdestä 5/2013.
Tein niitä porolihapullien kaveriksi ja totta vie ne olivat niin hyviä, että niitä söisi vaikka joka päivä. Sopivat erinomaisesti myös kalan lisäkkeeksi.

Salviaporkkanat

8 porkkanaa

 

kastike:
50g voita
½ sitruunan mehu
1 rkl oliiviöljyä
1rkl hunajaa
½ tl suolaa
½ dl (sitruuna)salviaa

Pese ja rapsuta porkkanat puhtaiksi. Halkaise pituussuunnassa. Esikeitä vähässä vedessä n. 5 minuuttia eli kunnes ovat napakan kypsiä.
Sulata voi kattilassa. Lisää sitruunanmehu, öljy, hunaja ja suola. Hauduta hetki ja hienonna silputut salvian lehdet sekaan
Valuta porkkanat. Kypsennä niitä grillissä tai pannulla muutama minuutti ennen tarjoamista. Kaada kuuma salviakastike päälle.


Toinen herkullinen lisäke on porkkanariisi. Tein sitä grillatun lohen seuraksi viime sunnuntaina.
Tämäkin lisäke vamistuu nopeasti ja maistuu niille, jotka eivät välitä perunoista. Lohesta tuli grillattuna mainiota. Tein gluteenittoman teryaki -marinadin sekoittamalla gluteenitonta soijaa (1dl), sakea (1dl), 1 rkl sokeria, hieman raastettua inkivääriä sekä sitruunanmehua. Kiitos Chef Antin, että meiltä löytyi korkkaamaton sakepullo. Mitähän varten se joskus ostettiin?

Porkkanariisi (Glorian Ruoka ja viini 3/2013)

(4 annosta)

3 porkkanaa
40g voita
2 dl pitkäjyväistä riisiä
5 dl porkkanamehua (esim. Biotta)
2 cm pala inkivääriä
½ limetin mehu
n. 2 tl suolaa

Kuori ja hienonna porkkanat murskaksi esim. cutterilla. Kuumenna voi kattilassa ja kuullota porkkanamurskaa voissa pari minuuttia. Lisää riisit ja porkkanamehu. Hauduta kypsäksi (n. 10min) kunnes kaikki neste on imeytynyt. Raasta inkivääri joukkoon ja purista limetin mehu. Mausta suolalla.

Lopuksi italialialainen, todellinen highlight porkkanoista eli klikkaa
http://www.prouditaliancook.com/2013/07/rainbow-carrot-ribbon-salad.html  Tuollaisia liilanvärisiä porkkanoita en ole kyllä missään nähnyt. Keltaisista ja oransseista voi tehdä omanlaisen version.

Tällaista tänään. Jääkaapissa on kaksi kiloa possunniskaa ja jotakin pitäisi siitä kehittää. Laitan varmaan taas Antille tekstarin. Viimeksi kysyin TÄYDELLISEN MUNAKOKKELIN ohjetta ja sain vastauksen, että se pitää tehdä vesihauteessa. Yhtä monta teelusikallista voita kuin on munia ja yhtä monta ruokalusikallista maitoa. Sekoitellaan nuolijalla laakeassa kipossa vesihauteen päällä kunnes seos kypsyy. Lisätään vielä ruokalusikallinen voita ja kruunataan pienellä määrällä mascarponea, jos sattuu kaapista löytymään. Vielä suolaa ja pippuria. Se oli parempaa kuin hotellien munakokkelit. Sitähän mun teki mieleni.

Pekoni-parsapiirakkaa vapuksi ja muitakin mukavia juttuja

 En ole postaillut pariin viikkoon, mutta nyt Vapunpäivän aamuna ennen pihatöihin lähtöä (Palmun kanssa) on sopiva hetki.
Melko raskaaksi kokemani kevään vastapainoksi ehdotin taannoin sukulaiskevätristeilyä ja reissu oli onnistunut. Fresita näköjään maistuu meille aina, myös taskulämpimänä. Mukavaa, että lähditte mukaan! Tehdään siitä perinne.
Viime viikonloppuna aloitin haravoimisurakan ja kannoin puutarhakalusteet (huom. yksin!) kuistille vappua ajatellen. Kuvittelin nauttivani siellä aamukahvin ja croissantin, jossa on brietä ja aprikoosihilloa sisällä. Haaveeksi jäi. Aurinko paistaa, mutta kylmä on.

Koska parsan sesonki on juuri nyt ja sitä oli kaupassa runsaasti tarjolla, kokeilin pekoni-parsapiirakan tekemistä. Ohje on ollut joskus Kotiliedessä ja se on berliiniläisen Seija Mielken luoma.

Pekoni-parsapiirakka

500g valmista voi- tai lehtitaikinaa
600g vihreää tai valkoista parsaa
140g pekonia
150g mozzarellaa raasteena (tai siivutettuna)
3 munaa
1dl kermaa
1 dl maitoa
0.5 dl valkoviiniä (mitä sattuu olemaan)
1 tl suolaa
ripaus sokeria
ripaus valkopippuria
hakattua persiljaa

Anna lehtitaikinan sulaa ja kauli se. Levitä voidellun uunivuokan pohjalle ja reunoille.
Kuori parsat (poista juuresta puumainen osa) ja pilko pieniksi paloiksi. Keitä vihreää parsaa suolalla ja sokerilla maustetussa vedessä muutama minuutti (valkoista parsaa 10 minuuttia). Jäähdytä palat nopeasti kylmällä vedellä.
Pilko pekoni ja paista rapeaksi.
Levitä parsapalat, pekoni ja mozzarella taikinan päälle ja esipaista 200 asteessa 10 minuuttia.
Sekoita kulhossa kerma, maito, munat, viini ja mausteet. Kaada esipasitetun piirakan päälle, ripottele persiljasilppu (ja muutama voinokare) pinnalle. Paista vielä 25 minuuttia.

Mitään kovin kevyttä syötävää ei piirakka ole, mutta hyvää se on. Juomaksi valitsin Alkosta pirskahtelevan, Espanjan Valenciasta tulevan Estrella Frizzanten, joka maksoi alle seitsemän euroa. Hyvin sopi tuon piirakan kanssa.

No, on meillä juotu tänä vuonna simaakin. Sitä ei vain ole tarvinnut koskaan tehdä, koska yksikään meidän lapsista ei ole sitä suostunut juomaan.



 Kahden litran satsi simaa.



Maailman paras puutarha - ym. lehti.



Pinaatti-feta -piirakka

En ole postaillut muutamaan viikkoon, koska voimat ovat kuluneet arkea eläessä. Lisäksi harmittaa, että Bloggeri ei ole entisensä eikä anna laittaa kuvia kuten aikaisemmin. Tänään en laittanut muuta ruokaa kuin aamupuuron rikotuista ohraryyneistä ja tämä piirakan. Eilen syötiin vain tortillalasagnea. Edellisviikonloppuna olimme tapetoimassa nuoren parin asuntoa ja nälkä taittui ranskalaisilla, nakeilla ja maksalaatikolla. Tuleva miniäni tekee loistavia kuppikakkuja ja tarkoitus on itsekin perehtyä opettelemiseen. Yhden koe-erän tein Eric Lanlardin ohjeella (Hulluna leivontaan Liv-kanavalla). Kuppikakun koostumus oli loistava ja lemon curd maistui välissä ihanalta. Kuorrute sen sijaan ei miellyttänyt. Se tehtiin marengista ja veden kanssa keitetystä sokerista.

Pinaatti-feta -piirakka  (Jamie Oliver)

filotaikinaa

2 pussia tuoretta pinaattia

pinjansiemeniä n. 100g

5 munaa

300g fetajuustoa

50 g cheddaria raastettuna

mustapippuria, oreganoa, (suolaa)

voita, muskottia, sitruunankuorta

cayannepippuria

Paahda pinjansiemenet pannulla kullanruskeiksi. Riko kulhoon viisi munaa, murusta joukkoon fetajuusto ja raasta cheddar. Lisää (suolaa) ja mustapippuria. Sekoita.

Laita paistinpannulle öljyä ja paista ensimmäinen pussillinen pinaattia (pehmenee reilussa puolessa minuutissa), lisää nokare voita, suolaa, muskottipähkinää ja sitruunankuorta. Lisää toinen pussillinen päälle ja mausta samoin. Lisää feta-kananmuna -seokseen.

Ota leivinpaperiarkki, rutista se palloksi ja kastele. Avaa ja öljyä pinta. Ota ensimmäinen filotaikinalevy ja laita leivinpaperin päälle. Öljyä se pullasudilla ja ripottele hieman cayannepippuria päälle. Tee samoin seuraaville kolmelle kerrokselle.

Nosta filo -pohja leivinpaperin kanssa paistinpannulle ja kaada täyte päälle. Käännä filotaikinan reunat täytteen päälle. Revi varovasti leivinpaperi pannun reunaa myöten pois. Ripottele hieman tuoretta rosmariinia pinnalle. Kuumenna pannua levyllä pari-kolme minuuttia, jotta pohjasta tulee rapsakka. Siirrä pannu uuniin (jos kahva kestää uunia, jos ei kestä, niin siirrä piirakkavuokaan) ja paista 200 asteessa 15-20 minuuttia.

Tämän piirakan kylkeen sopii jokin raikas salaatti ja niitähän Jamieltakin löytyy. Esim. tomaatti-basilika -salaatti.

 

Myskikurpitsapiirakka

Eilisestä pikkujoulusta toipuessa olen vähän siivoillut ja laitellut ruokia. Kaupassa houkuttivat myskikurpitsat ja muistin, että Proud italian cook -blogissa on ohje myskikurpitsapiirakkaan.

Myskikurpitsat ja lehtikaali

Tässä vapaa käännös Butternutpie -ohjeesta:

Myskikurpitsapiirakka

Kuori kurpitsa, poista sisukset ja kuutioi. Levitä kuutiot uunipellille, pirskottele päälle oliiviöljyä, suolaa ja mustapippuria. Sekoita ja paahda 200 asteisessa uunissa kunnes kurpitsapalat pehmenevät ja saavat hyvän värin.

Karamellisoi sillä aikaa kolme sipulia. Eli kuori ja pilko sipulit ja paista niitä voin ja oliiviöljyn seoksessa, lisää hieman sokeria ja timjamia. Keittele n. 40 minuuttia, kunnes ovat kauniin ruskeita (älä hätäile tässä).

Pohjana toimii lehtitaikina (puff pastry). Sulata huoneenlämmössä ja kauli sopivan levyiseksi. Pistele haarkukalla reikiä ja vedä taikinapyörällä tai veitsellä reunoille viillot. Näin saat kohoamaan piirakalle reunat.
Esipaista pohjaa 200 asteessa 10 minuuttia.

Pilko lehtikaali ja paista sitä pannulla oliiviöljyssä, kunnes se alkaa näyttää kuihtuneelta (wilted).

Raasta parmesania pohjan päälle, levitä sipulit, lehtikaali ja kurpitsakuutiot. Voit vielä pirskottaa oliiviöljyä päälle. Paista 200 asteessa 25-30 min.

Proud italian cook -blogissa on muitakin myskikurpisaohjeita. Kannattaa käydä katsomassa. Blogi on tuossa suosikkilistassani.