Iced fingers eli englantilaiset laskiaispullat

Tänään oli tuhdin talviruuan päivä, vaikka talvesta ei ole tietoakaan. Tein possunniskaa ja englantilaisia Iced fingers -pullia.
Näitä tehtiin Britannian paras leipuri -ohjelmassa tekniikkahaasteessa. Ohje on itsensä Paul Hollywoodin eli sen miestuomarin. Aika lailla ovat suomalaisen laskiaispullan kaltaisia. Annoksesta tulee 12 todella suurta pitkulaista pullaa. Kannattaa jakaa taikina useampaan osaan.

Idea näissä pullissa on se, että ne ovat sämpylän muotoisia ja ne täytyy laittaa nousemaan niin, että ne ottavat toisiinsa kiinni.

Iced Fingers (by Paul Hollywood)

Taikina:

500g vehnäjauhoja
50g sokeria
40g pehmeää voita (suolatonta)
2 munaa
14g kuivahiivaa
2 tl suolaa
150ml lämmintä maitoa
140ml haaleaa vettä

kuorrutus: 200g tomusokeria, 5tl vettä

täyte: 2dl kuohukermaa, mansikkahilloa

Laita kaikki taikina-aineet kulhoon, säästä 1/4 osa vedestä. Sekoita käsin. Lisää loput vedestä. Vaivaa muutama minuutti. Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja jatka vaivaamista, kunnes taikina on elastinen eikä tartu. Laita takaisin kulhoon, peitä kelmulla ja nostata 1 tunti.
Jaa taikina 12 osaan ja pyöritä ensin pöytää vasten palloksi ja sitten pitkulaiseksi. Nostata 40 min.
Paista 220 asteessa n. 10 minuuttia. Jäähdytä.
Tee kuorrutus.
Kasta pullat kuorrutteeseen ja anna jähmettyä.
Vispaa kerma.
Avaa pullat sivulta ja pursota kerma. Laita päälle mansikkahilloa. Laita kansi päälle.

Nämä olivat jälkiruokaa. Pääruuaksi tein possunniskaa, mutta en onnistunut yhtä hyvin kuin Mirja.
Kastiketta sen sijaan voin kehua.

Liha oli (pinnat paistettuna) yön uunissa 50 asteessa liemessä, jossa oli purkki Mutti tomaattimurskaa, 3dl lihalientä, 1pieni tölkki kuivaa omenasiideriä, 2rkl vasikanfondia, mustapippuria ja ½ omena pilkottuna.
Seuraavana päivänä karamellisoin pinnan. Otin paistolientä pari desiä ja lisäsin siihen hunajaa ja valkoista rommia. Keitin kasaan niin kauan, että seos oli sakea ja vähän siirappinen. Valelin sillä possua aina välillä juuresten kypsyessä.

Kastikkeen tein siivilöimällä paistoliemen ja lisäsin siihen valkoista rommia, hunajaa ja kuohukermaa. Annoin kiehua kasaan, kunnes seos oli sakeaa.

Ruuan päälle lähdin pihatöihin. Ilma oli kuin huhtikuussa. Leikkasin omenapuista vesioksia ja alppikärhön vedin aivan maata myöden. Hilma oli kaverina.

Alppikärhö ennen...

...ja jälkeen.

Hups,onpa monta Hilmaa yhdessä kuvassa

Nostin metsän reunaan heitetyn joulukuusen pystyyn ja kas, edelleen se viheriöi ja alkaa tehdä uusia versoja. Kotimaista, kestävää laatua Bauhausista 15 eurolla.

Huomenna Tallinnaan!

Guiche Lorraine ja fenkoli-omena -salaatti

Koska pizzaperjantaita vietettiin jo tiistaina, kun nuoripari palasi häämatkalta, niin tänään syötiin guichea rapean salaatin kanssa.

Guiche Lorraine

pohja:

100g voita
3 dl vehnäjauhoja
½ dl vettä

täyte:

120g pekonia
150g juustoraastetta (gryere)
3 munaa
2 dl kermaa
1 dl maitoa
1/4 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
ripaus muskottia
kourallinen lehtipersiljaa

Nypi voi ja jauhot. Lisää vesi ja sekoita taikina kiinteäksi. Laita jääkaappiin siksi aikaa, kun teet täytteen.
Pilko ja paista pekoni. Jäähdytä hieman.
Painele taikina piirakkavuokan pohjalle ja reunoille. Laita pekoni ja raastettu juusto pohjan päälle. Sekoita muut ainekset ja kaada pekonin ja juustoraasteen päälle.

Paista 200 asteessa n. 30 min.

Fenkoli-omena -salaatti

puolikas fenkoli
puolikas omena
salaattia
muutama kirsikkatomaatti
vinegrette (oliiviöljyä, sitruunanmehua, suolaa, mustapippuria, hunajaa, dijon -sinappia)

revi salaatti, pilko omena ja fenkoli
sekoita vinegrette ja kaada päälle


Häämatkalaisten tuliaiset: hunajaa ja Disney Delicious herkkukirja. Tässä on haastetta, mutta hurjana tavoitteena on kokeilla kaikki kirjassa olevat ohjeet ankasta alkaen.

Keskiviikkona olimme keskimmäisen poikamme keikalla Turussa ja sieltä olikin mukava aloittaa muutaman päivän talviloma. Maanantain suunnitelmissa on lounas Tallinnassa.

Blinit, possunniska ja muut herkut

Ensimmäistä kertaa elämässäni paistoin blinejä. Ystävänpäivän jälkeiseen iltaan ne olivatkin sopivan suolaiset alkupalat.

Ohje löytyi tattarijauhopaketin kyljestä. Yritän muistaa sen ulkoa: 3dl turkkilaista jukurttia, 2½ dl tattarijauhoja, 15g hiivaaja 1 tl suolaa. Jukurtti lämmitetään kädenlämpöiseksi ja liotetaan siihen hiiva. Lisätään jauhot ja 1 tl sokeria. Annetaan tekeytyä pari tuntia, mielellään enemmänkin. Sitten lisätään 1 keltuainen, 1 rkl sulatettua voita ja kuumaa punaista maitoa muistaakseni 1 dl ja lopuksi vaahdoksi vatkattu valkuainen.

Taikina näytti tältä, kun otin sen jääkaapista noin tunnin odottelun jälkeen. Enempää meillä ei ollut aikaa odotella. Tähän lisätään maito, voi ja suola. Lopputulos on siis hieman löysempi.

Possunniskaa Mirjan ohjeella

Pääruokana lauantaina oli possunniskaa, joka on halpaa ja hyvää, kuten todettiin. Pitkän kypsennyksen se vaatii ollakseen mureaa ja maistuvaa. Mirjalta se käy!
Siis yöllä, kun kotiudumme Lauri Tähkän ystävänpäiväbileistä n. klo 2.30 metsän halki kävellen taskulampun valossa (ja suden jälkiäkin olin näkevinäni), niin Mirja paistoi lihaan värin pintaan ja laittoi pataan yöksi liemeen (keitetty aiemmin päivällä), joka koostui seuraavista aineksista:

1 tlk Mutti -tomaattimurskaa
vasikanfondia 1-2 rkl
valkoviiniä ehkä 3-4 dl
1 pieni tölkki siideriä
1 omena pilkottuna
suolaa maun mukaan

Keitä kasaan jonkin aikaa ja maista. Lientä täytyy olla sen verran, että liha peittyy noin puoleen väliin asti. Padan päälle leivinpaperi ja folio tiukkaan ja uuniin 100 asteeseen ainakin 5-6 tunniksi, mielellään saa olla pidempäänkin.
Kun liha on kypsää, ota osa liemestä, siivilöi se ja lisää runsaasti hunajaa. Valele lihaa ja laita kuumaan uuniin. Valele aina välillä, kunnes pinta on kauniin ruskea.

Kastiketta varten siivilöi loppu liemi padasta, lisää siihen mesiviiniä 1-2 dl ja keitä kasaan. Lisää halutessasi kermaa.

Jälkiruuaksi tein pieniä Pavlova -kakkuja Uudenkaupungin marengista. Päälle kermavaahtoa, lemon curdia, passionhedelmää ja vadelmia.

Ruokajuomana Blue Nun Golden Edition, jossa oli pienen pieniä 20 karaatin kultahippuja.



Sunnuntain menu oli sama, mutta lisättiin vielä toinen alkuruoka eli kasvissosekeitto, jossa oli hieman smetanaa ja saaristolaisleivän muruja.

 

Lauri Tähkän ystävänpäiväbileet Keuruulla olivat ikimuistoiset. Mies hyppäsi pianon päälle ja villitsi yleisön. Olipa hieno kokemus, enpä muista koska olisi viimeksi ollut näin hauskaa.

Kukkoa viinissä ja mustikassa

Mistäpä sitä kukon ottaisi, joten tämä ruoka on tehtävä broilerista. Eipä siinä mitään, hyvää tuli.

Kukkoa viinissä

1 kokonainen broileri
2 dl punaviiniä
3 dl kanalientä
1 punasipuli
2 porkkanaa
1 sellerinvarsi
kouralllinen sieniä
panzettaa tai pekonia maun mukaan
1 dl paseerattua tomaattia suurustamiseen
suolaa, mustapippuria, timjamia, laakerinlehti
voita ja öljyä paistamiseen

Tästä se lähtee. Pilkkominen oli yllättävän helppoa.

Irrotin koivet, siivet ja rintafileet. Nahka irtosi helposti vetämällä. Tuosta oikealla olevasta rungosta keitin kasvisten kanssa liemen tulevia risottoja varten.

Mausta lihapalat suolalla ja mustapippurilla. Paista voin ja öljyn seoksessa kauniin ruskeaksi ja siirrä pataan. Pilko samalle pannulle kasvikset, suikaloitu pekoni ja pyörittele niitä, kunnes nekin ottavat vähän väriä. Kaada lihojen päälle pataan. Kaada seuraavaksi pannulle punaviini. Anna hieman kiehahtaa, niin alkoholi haihtuu. Kaada pataan. Seuraavaksi pannulle kanaliemi. Lämmitä sitäkin vähän ja kaada pataan. Lisää timjami, laakerinlehti ja sienet (käytin kuivattuja herkkutatteja).
Keitä kasaan, kunnes lihat ovat kypsiä ja suurusta paseeratulla tomaatilla. Maista ja lisää mausteita, jos tarpeen.

Tämän ruuan kanssa sopii mainiosti Juuresgratiini, joka tehdään pilkkomalla uunivuokaan perunoita, porkkanoita, palsternakkaa ym. juureksia. Maustetaan suolalla ja mustapippurilla ja kaadetaan päälle neste, jossa on 2 dl kuohukermaa ja 1 dl maitoa ja johon on raastettu yksi valkosipulinkynsi.

Mustikkakukko (6 annosta)

SPR:n Kontista löytämäni pienet vuokat tulivat nyt testattua. Lämmintä mustikkakukkoa ja kylmää vaniljajäätelöä.

Tässä Yhteishyvä -lehdessä heinäkuussa 2013 ollut ohje.

Taikina:

200g voita
1½ dl sokeria
4½ dl ruisjauhoja (täysjyvä)
1 tl leivinjauhetta

Sulata voi ja anna hieman jäähtyä. Lisää sokeri ja jauhot, joissa on sekoitettu leivinjauhe. Sekoita hyvin.

Täyte:

400g mustikoita
1½ dl sokeria
½ dl perunajauhoja

Pyörittele mustikat sokerissa ja perunajauhoissa. Perunajauho kerää nestettä ja mustikat pysyvät koossa.
Painele taikinaa vuokien pohjalle ja reunoille ja täytä mustikoilla. Ripottele taikinasta "kansi" päälle. Paista 200 asteessa keskitasolla 20-25 min. Jos teet yhden ison kukon, niin paistoaika on 40-45 min.

Syödään vaniljajäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa.

Pizzaa ja piirakkaa

Helsingin Sanomien Nyt -liitteessä (7.2.) oli suuren pizzatestin tulokset. Voiton vei Antto Melasniemen Putte's -ravintolan Funghi.
Koska perjantai oli pizzapäivä, niin kokeiltiin miten se meiltä onnistuisi.

Tästä tulee enemmän mieleen peltileipä kuin pizza. Taikinan tulee olla normaalia suolaisempi. Täytteenä on kolmea eri juustoa: tuoretta mozzarellaa, vähän kuivempaa mozzarellaa ja parmesania. Lisäksi sieniä kauden mukaan. Laitoin kuivattuja herkkutatteja, joita hieman liotin ja haihdutin kosteuden pois kuumalla pannulla.
Ei saavuttanut meillä suosiota. Sain syödä sen ihan yksin.


Peltileipiä saa Turusta  Pub Niskasta, joka on ahvenanmaalaiskokki Mikael Björklundin omistama ruokapaikka Aurajoen rannassa. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin peltileivän ja pizzan ero on siinä, että peltileipään ei laiteta tomaattikastiketta eikä pizzamausteita.
Lounasaikaan voi olla vähän jonoa, mutta jonottaminen kannattaa.

Perjantain toinen vaihtoehto meidän keittiössä oli Pizza prosciutto: mozzarellaa, parmesania, kirsikkatomaattia, prosciuttoa ja rucolaa.




Jämäpiirakka

Lauantaina kokosin jääkaapista sinne kerääntyneitä jämiä: rucolaa, puolikkaat keltaista ja vihreää paprikaa, broilerisuikaleita vajaa rasia ja juustoraastetta pussin pohjalla.

Pohjataikinaksi tein Gordon Ramsayn quiche -taikinan:

200g jauhoja (siivilöi)
200g voita (huoneenlämpöistä)
suolaa
2-3 rkl vettä
Sekoita käsin ja muotoile pyöreä pallo. Laita kelmuun ja jääkaappiin.

Voitele piirakkavuoka öljyllä ja painele jäähtynyt taikina vuokaan. Peitä taikina foliolla, laita painoksi herneitä tai riisiä ja esipaista 200 asteessa n. 10 min. Ota folio täytteineen pois ja pistele pohjaa haarukalla. Laita vielä uuniin hetkeksi.

Täyte:

keltaista ja vihreää paprikaa
broilerisuikaleita
1 punainen sipuli
rucolaa
3 munaa
2 rkl kermaa
juustoraastetta

Paista broilerisuikaleet, silputtu sipuli ja paprikakuutiot öljyssä. Laita pohjan päälle. Sekoita munat ja kerma. Lisää joukkoon silputtu rucola, suolaa, mustapippuria ja juustoraaste. Kaada täytteen päälle ja paista 200 asteessa 20 min.

Iltapalanakin maistui hyvin kylmän valkkarin kanssa.

Alkuperäinen Runebergin leivos

Kun nyt oikein sitä kaikkein ensimmäisen Runebergin tortun reseptiä on haettu, niin Turun Sanomissa oli tänään tämä Fredrika Runebergin Reseptikirjasta (Gummerus 2004) löytyvä leivos.

Alkuperäinen Runebergin leivos

1 naula (425g) voita
1 naula (425g) jauhoja
1 naula (425g) sokeria
1/4 naula (n.100g) makeita manteleita
1/4 naula (n.100g) karvasmantelia
2 munaa

Kalttaamattomat mantelit survotaan, ei kuitenkaan hienoksi. Taikina vaivataan erittäin hyvin pöydällä, kaulitaan niin kuin tavallinen torttutaikina hiukan paksummaksi kuin tavallisiin torttuihin. Pyöreillä, pohjattomilla läkkipeltimuoteilla otetaan taikinaa ja paistetaan muoteissa pellillä, ei kovin kuumassa, kunnes ne ovat vaalean ruskeita. Sen jälkeen muotti painetaan taikinaan ja otetaan palasia siten, että raaka kiekko jää alle ja paistettu päälle. Sen jälkeen paistetulle osalle pannaan raa'asta taikinasta rengas ja kaksoisristi päälle ja vähän hilloa väliin, kaikki muotin sisään. Voidellaan munankeltuaisella ja pannaan takaisin uuniin.


Kovin on hankalan kuuloista ja veikkaan, että tuollainen määrä karvasmantelia ei maistu hyvältä.

Töissä olemme tehneet vertailevaa tutkimusta Runebergin tortuista ja kyllä Veraisten leipomo vei voiton. Erään tutkimusryhmän jäsenen mielestä tosin Lidlistä ostettu oli kaikkein paras.

Fredrika Runebergin torttu, Fredrika Runeberg's tart

Kyllä tästä tortusta kunnia kuuluu rouvalle eikä runoilijalle. Mies oli kovin makeannälkäinen ja kuuluu juoneen aamuisinkin punssia runosuonta herätelläkseen. Punssin kylkeen rouva tämän tortun alun perin loi vehnäjauhoista, korppujauhoista, keksinmuruista ja omenahillosta.
Käytin perusohjeena Iltalehdessä 3.2.2011 ollutta ohjetta ja mukailin sitä jonkin verran.

The honor of this tart belongs to mrs Runeberg instead the famous poetrist J.L. Runeberg. Mrs Runeberg made this tart to his husband, who drank punsh every morning and demanded something sweet with it. On the 5th February we celebrate J.L. Runeberg and make these tarts.

Runebergin torttu

125g voita
1 tl leivinjauhetta
1 dl vehnäjauhoja
50g mantelirouhetta
1,5 dl korppujauhoa
1 dl piparkakunmuruja
1tl kardemummaa
1 muna
1dl sokeria
50ml mantelilikööriä (Alkossa myydään pieniä 50ml pulloja)
vadelmahilloa
kuorrutus: 1dl tomusokeria ja 1tl vettä

Sulata voi ja anna sen jäähtyä. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin. Lisää mantelirouhe, korppujauhot, piparkakunmurut ja kardemumma.
Vispaa muna ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää siihen kerma, voisula ja kuivat aineet. Lisää lopuksi likööri.
Lusikoi silikoniseen vuokaan, jossa on niin syvät kolot, että saat tortuista korkeita.
Paista ensin muutama minuutti 125 asteessa ja nosta sitten 200 asteeseen. Paista, kunnes pinta on kauniin ruskea (n. 20 min).
Kun tortut ovat jäähtyneet, nosta ne pois koloista ja laita keskelle pieni hillosilmä. Sekoita tomusokeri ja vesi. Pursota hillosilmän ympärille.

Lisäsin liköörin taikinan joukkoon, koska halusin, että alkoholi haihtuu siitä. Jos olisin kostuttanut tortut liköörillä, niin alkoholi olisi peittänyt muut maut.

 

Työkaveri Tiina pitää minun sienivarastojani yllä. Viimeksi sain hänen itsekeräämiään herkkutatteja kuivattuna. Tänään teinkin sitten risottoa suppilovahveroista ja herkkutateista. Pojalla oli kaveri yökylässä  (valvoivat ja pelasivat aamuneljään asti) ja hyvin tuntui maistuvan vieraallekin.



 

Talvi tuli sittenkin ja lumikolan sai hakea esille. Hilma -kissa ei viihdy ulkona ollenkaan ja tulee yöksi jalkopäähän nukkumaan. Näen unta kasvihuoneesta.