keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Pellillinen mustikkapiirakkaa on päivän kakku no 9




Mustikkapiirakoiden aika on nyt. Tämän isommallekin porukalle riittävän piirakan alkuperäisen ohjeen löydät joensuulaisesta Cebicin keittiö -blogista. Klikkaa  TÄSTÄ. Ohje löytyy osiosta makeat leivonnaiset. Oma tekeleeni on muunneltu ohje täytteen osalta.
Ainesmäärä on melkoinen ja lopputulos mehevä, suorastaan tuhti, kuten mies sanoi. Kaiken kruunaa  vanilijakastike, jota en malta olla lisäämättä.

Mustikkamuru -piirakka (koko pellillinen)

12 dl vehnäjauhoja
4½ dl sokeria
3 tl leivinjauhetta
3 tl soodaa
3 tl vanilijasokeria
375g huoneenlämpöistä voita
2 munaa
3 dl piimää

täyte: ½l mustikoita (tai enemmänkin voi laittaa)
2½ dl sokeria
n. 400-500g hapanmaitotuotetta. Käytin kaikki turkkilaisen jugurtin ja mascarponen jämät.
1 muna

Sekoita kuivat aineet. Lisää voi ja nypi taikina murumaiseksi. Jaa taikina siten, että pohjaan tulevaa massaa on vähän enemmän kuin päälle ripoteltavaa murua.
Lisää pohjataikinaan piimä ja munat. Sekoita hyvin. Levitä pellille ja ripottele mustikat päälle.
Sekoita täyteainekset ja levitä lusikalla tasaisesti koko piirakan päälle.
Lopuksi ripottele muruseos päälle.

paista 175 asteessa n. 40 min.

Ukkoset ovat tulossa ja viilentävät toivottavasti hieman tätä kiehuvan kuumaa ilmaa. Tomaatit voivat hyvin. Olen alkanut jutella niille aamuisin, kuten Cornish Cream -blogissa neuvottiin. Niitä pitää rohkaista. Kukkatulvan pinnistäminen pieniksi vihreiksi tomaattilapsiksi onkin jo alkanut. Olenkohan vielä pulassa valtaisan tomaattimäärän kanssa.

Nyt lasillinen valkkaria ja ulos sadetta odottamaan. Taivas on tummempi kuin pitkään aikaan.

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Belgialainen vohveli ja vadillinen salaattia


Belgialainen vohveli on paksu, kakkumainen ja makea. Roberts Coffee House oli onnistunut hyvin. Etsin Wilfa -merkkistä belgialaisten vohvelien valmistamiseen tarvittavaa rautaa jonkin aikaa, kunnes Norjasta vastattiin, että Wilfa ei valmista niitä enää. Nyt kun löytäisin jonkun, joka myisi minulle omansa tai tietäisi mistä saa vastaavan.

Loman kolmas viikko on alkanut. Ystävä pyysi kylään. Saunottiin pihasaunassa, jonka lämpö ihme kyllä virkisti tässä kuumuudessa ja saunomisen jälkeen söimme taas kerran ihanat ruuat. Hauska keksintö oli laittaa salaatti tarjolle vanhaan pesuvatiin. Riitti hyvin meille muutaman naisen porukalle.


Kanasalaatin kanssa maistui hyvin mansikka-brie -salaatti.


Jälkiruuaksi saimme tiramisua ja sitä riitti vielä kotiinkin asti tuotavaksi.

Kiitos vielä kerran!

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Pari helteistä päivää Tallinnassa ja kakku no 8.


Tämä on kahvilassa Keskilinn Kohvik nautiskeltu mansikka-mascarpone-marenkikakku. Maistui taivaalliselta maitokahvin kanssa, vaikka kuuma olikin.


Tästä se pala leikattiin.


Tässä on sen kaveri eli päärynäversio, joka oli lähes loppuunmyyty.


Tallinnaan on aina mukava mennä. Siellä oli tosin vielä lämpimämpää kuin Suomessa, mutta illan tullen jaksoimme hyvin jo kävellä Toompean ympäri upeissa maisemissa. Ylös emme kiivenneet tällä kertaa, vaan aloitimme kierroksen vanhan kaupungin portilta ylöspäin ja siitä Vapaudenaukiolle.  Sieltä portaat ylös ja hetken päästä alas. Vallihautaa on säästetty jonkin matkaa ja se on vaikuttava näky.








Syödäkin pitää ja tällä kertaa grillattua lohta hotellimme Baltic Hotel Wana Virun terassilla.
Hotelli on loistavalla paikalla kävelykadun varrella, eikä ole kallis.


Terhi söi kampelaa. Miesten ruuat jäi kuvaamatta.


Illalla kaupunki oli entistä enemmän täynnä ihmisiä huolimatta siitä, että ilma ei viilentynyt oikeastaan yhtään.


Vanhakaupunki on täynnä pieniä, houkuttelevia ruokapaikkoja.


Ikkunaostoksilla ja ihan oikeillakin ostoksilla olimme, mutta nämä jäivät vielä kauppaan. Aika päheet, vai mitä?


Kiva reissu, kiitos Terhille ja Markulle seurasta!

Nyt juuri on niin, että alan leipoa skonsseja. Chef Antti nukkuu. On kokannut meille kaksi päivää.
Illalla menen ystävän luokse naistensaunaan.

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Tähdellinen mustikkapiirakka on päivän kakku no 7


Monenlaisia mustikkapiirakoita olen tehnyt, mutta en tällaista, jonka taikinaan ei tule lainkaan sokeria. Vähän jouduin ohjetta soveltamaan, koska Suomesta ei löydy "vegetable shortening" -rasvaa. Se on jonkinlaista laardintyylistä.  Ohje on King Arthur Flourin sivulta. Siellä on paljon muitakin hyviä ohjeita.

Aloita tekemällä täyte. Tämä täyte on sama kuin Amerikan muorin mustikkapiirakassa. Mustikoita minulla oli ehkä 4dl. Kuumensin ne tilkassa vettä, lisäsin n 1dl sokeria ja 1rkl maissijauhoja. Täyte saa olla kiisselimäisen paksua.

Peruspiirakkataikina (Basic pie dough)

275g jauhoja
1 tl suolaa
188g voita ohuiksi siivuiksi leikattuna (alkuperäisessä ohjeessa oli 142g voita ja 46g vegetable shorteningia. Laskin molempien määrän yhteen, koska rasvaa ovat molemmat)
kylmää vettä

Sekoita jauhot ja suola. Lisää voi ja murenna käsin.


Lisää vettä vähitellen hyvin pieniä määriä, kunnes taikina pysyy kasassa ja siitä voi tehdä pallon.


Laita taikina leivinpaperin päälle ja painele paperin avulla puolin ja toisin taikinaa. Muotoile käsin palloksi.


Jaa taikina kahteen osaan. Pohjaa varten hieman isompi ja kantta varten pienempi pala. Kääri kelmuun ja laita jääkaappiin jäähtymään n. 20-30 minuutiksi, jotta voi jähmettyy sopivasti kaulittavaksi.

Kauli taikina pyöreäksi jauhotetun leivinpaperin päällä ja hieman vuokaa suuremmaksi, jotta saat sen riittämään reunoille asti. Kauliminen on hyvä tehdä auki leikatun muovipussin avulla. Kääntele paperia samalla kun kaulit, että saat pyöreän muodon säilymään. Nosta vuokaan ja poista muovi.


Kauli kansi ja tee siihen piparkakkumuotilla tähtiä tai jotain muuta kuviota.


Nosta kansi pohjapaperin avulla piirakan päälle. Voitele maidolla ja ripottele sokeria päälle. Laita leikkaamasi tähdet piirakan päälle.


Sitten uuniin 200 asteeseen n. 20 minuutiksi.

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Päivän kakku no 6, päivän ruoka ja SPIROMAT!


Laitan tähän nyt nopeasti päivän kakun kuvan, joka on tuunattu raparperiansa. Eli murskasin taannoin tekemääni vaaleanpunaista marenkia eilen leipomani raparperiansan päälle (ohje edellisessä postauksessa). Ei tästä sen enempää, koska olen lapsellisen innostunut esittelemään laitetta jonka löysin tänään.
Ai niin päivän ruoka. Ajattelin laajentaa postausta ainakin joinakin päivinä koskemaan myös ruokaa, jos se jota kuta helpottaa jokapäiväisessä keksimisessä. Ohje ei ole oma, vaan Elämää Koivurannassa -blogin Nannen kehittämä. Hyvä, helppo ohje on TÄSSÄ ja teki hyvin kauppansa. Siis jauhelihapihvit tomaattikastikkeessa:


Perunat ja porkkanat kieritin pienessä määrässä öljyä, suolaa ja mustapippuria. Sitten uuniin.


Jauhelihapihvit paistuvat uunissa n. 20 minuutissa ja sen jälkeen ne upotetaan kerma-tomaattipyrekastikkeeseen.


Minun ongelmani ruuanlaitossa on, etten osaa laittaa vähän ruokaa. Teen sitä edelleen sillä mitalla kuin kaikki lapset asuisivat vielä kotona. Tästä tuli mieleen brittiläinen bloggari, joka kertoi, että hänen äitinsä teki ruokaa aina niin paljon, että "Venäjän armeija saa tulla koska vaan syömään ja kaikille riittää".

Ja sitten TADAA... Spiromat!



Spiromat on vihannespastakone, jolla tehdään siis pastaa vihanneksista. Heti piti kokeilla kesäkurpitsaa.Tämän laitteen esitteli blogissaan Proud italian cook tässä heinäkuun aikana. Luulin, ettei tätä laitetta saa Suomesta kuten ei saa belgialaisten vohvelien paistamiseen tarkoitettua rautaakaan. Sitten, yhtäkkiä Raision Hong Kong -tavaratalossa -siinä se oli hintaan 29.90€!


Tälle pastalle löydät ihanan tomaatti-kerma -soosin tuolta Proud italian cook -blogista.

Kesäloman toinen viikko alkanut. Huomenna siivoan talon, koska mies on pelaamassa koko päivän. Keskiviikkona lähdemme yhdeksi yöksi Tallinnaan ja torstaina kun tulemme kotiin niin täällä jo hääräilee keittiössäni Chef Antti.


Naapurin tyttö himoitsi tuunattua raparperiansaani, mutta ei saanut.

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Puuhastelua ja päivän kakku no 5.


Tässä on Raparperiansa. Sen ohje löytyy   Pikku Leijona ja puoli valtakuntaa -blogista

Koska ilmat ovat nyt näin upeat, niin onnistuu homma jos toinenkin. Esimerkiksi mattojen pesua ajatellen sää on loistava. Pesin siis muutaman maton. Myös mansikoiden poiminta on vielä mahdollista. Kävimme poimimassa Piikkiöstä ämpärillisen. Lisäksi ostin mehumansikkaa. Survoin mansikat ja pakastin. Sitten keitin mehua.



Mies teki ruuaksi pizzaa.


Juomaksi maissiolutta, joka sopii pizzan kanssa parhaiten.


Illalla pojan soittoa kuuntelemassa Tårgetissa.

Muutamia pihakuvia otin myös:





Metsä on täynnä mustikoita. Tämä on niitä metsän reunassa asumisen etuja.

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Turussa ja päivän kakku no 4.


Vaikka asumme muutaman kilometrin päässä Turun keskustasta, niin ei sinne tule läheskään joka päivä ostoksille lähdettyä. Tänään teimme asiaa Italian herkut -kauppaan pizzajauhoja ostamaan ja siitä sopivasti kakkukahville.


Turussa on Humalistonkadulla mainio kaffela Gaggui. Otin itselleni Gagguu mummoill, vaikka en olekaan vielä mummo, mutta sen mansikka-kookos -yhdistelmä houkutti. Miehelle otin Gagguu ja mustikoi. Mies sanoi, että saisi olla makeampaa. Mansikan ja kookoksen yhdistelmä oli loistava.



Mustikkaa suklaakerrosten välissä.
Lopuksi omantunnon kysymys:


Tähän loppuun laitan vielä Mirjalta saamani lääkkeen ja reseptin:



Lomastressiin samppanjaa. Nautitaan Mirjan kera. Kiitos Mirja samppanjasta ja seurasta :)
Sovimme, että tänä kesänä lähdemme Hirvaskankaalle huutokauppaan. Ihan totta!