Kahvipaikkoja ei ole yhtä runsaasti eikä vessoja. Omena- ja perunakaupustelijoita kyllä. Pellot ovat ennennäkemättömän suuria ja heinäpaaleja näkyy horisonttiin asti.
Ilma oli koko viikonlopun mitä loistavin ja terasseilla väkeä nauttimassa kesän viimeisestä viikonlopusta. Tartto on sen kokoinen kaupunki, että sen ottaa nopeasti haltuunsa. Näkemistä riittää joen molemmin puolin, kun lähtee liikkeelle jalkaisin.
Lähtiessä toivoin, että voisin syödä Ruutikellarissa lohisoppaa leipäkuoressa ja onnistuihan se. Runsas lohikeittoannos 5€ ja sienikeitto 4€.
Vanhassa kaupungissa on monia hyviä ruokapaikkoja ja hinnat ovat edulliset. Parhaimmillaan pizzan saa eteen kannettuna 4.50€ hintaan. Me söimme la Dolche Vita -pizzeriassa, joka oli sopivasti hotellin kulman takana.
 |
| Katkarapuja, mascarponea ja rucolaa |
Tuomiokirkon rauniot Toomemägin päällä ovat kiipeämisen vaivan arvoiset. Kirkko tuhoutui tulipalossa vuonna 1624. Valtaviin raunioihin kätkeytyy Tarton historiallinen museo.
Matkan varrella ovat Enkelten silta ja Paholaisen silta.
Kun kulkee Enkelten siltaa ensimmäisen kerran elämässään ja toivoo jotain, niin toive toteutuu. Me kävelimme siellä ja kuinka ollakaan sillalle ilmestyi hääpari. Sopiva ilmestys 28 vuotta naimisissa olleille. 
 |
| Paholaisen silta |
Paholaisen sillasta en löytänyt kartasta muuta tietoa kuin rakennusvuoden 1913. Lähistöllä on myös Musumägi eli pussailumäki.
 |
| Olutta... |
 |
| ja juustokakkua |
 |
| Toimiston ikkunaan on kiva laittaa niiden kuvat, jotka ovat siellä töissä |
Hotel London sijaitsee hyvällä paikalla vanhassa kaupungissa kävelykadun varrella. Jos ikkuna on kadulle päin voi varautua ilta- ja yömeteliin, koska kadulla on monta terassia. Ilmastointia ei ollut, joten aivan kesäkuumalla on varmaan mahdotonta olla. Nytkin piti pitää ikkuna auki. Tuuletin toki oli tuotu pyörimään pöydälle.
Ostokset eivät olleet reissun pääasia, mutta aina on tavaraa enemmän lähtiessä kuin tullessa. Niistä enemmän myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi: