Melanzane alla Parmigiana eli munakoisovuoka

Päädyin tämän ruokaohjeen äärelle lauantaina, kun luin Hesarin kulttuurisivuilta brittiläisestä kirjailijasta Taiye Selasista. Hän on kirjoittanut kirjan nimeltä Ghana ikuisesti. Kriitikko Juhani Karila sanoo arvostelunsa ensivirkkeessä, että kirjailija vääntää lukijan sydäntä kuin tiskirättiä 400 sivua. No, se siitä, mutta kirjailija mainitsee haastattelussa lempiruuakseen Melanzane alla Parmigianan. Vesi herahti kielelle, kun ajattelin munakoison ja parmesaanin yhtymistä tomaattisessa kastikkeessa.
Netistä löytyi monelaista ohjetta suomeksi, mutta koska halusin tehdä mahdollisimman alkuperäisen version, niin hakeuduin italiankielisille sivustoille. Ainekset oli suht helppo kääntää suomeksi. Löysin vielä videonkin, jossa italianmamma näyttää kädestä pitäen miten ruoka tehdään. Pikaruuasta ei ole kysymys, aikaa täytyy olla. No, aivan alkuperäiseen toteutukseen en päässyt. Kompastuskiveksi muodostui juusto. Ohjeessa juustona käytetään parmesanin lisäksi caciocavallo o provola -juustoa. Se näyttää mozzarellalta, mutta koska cavallo tarkoittaa hevosta ja cacio juustoa, niin arvelin tarkoitettavan hevosenmaidosta tehtyä mozzarellaa. No, eihän sellaista ole missään. Löysin S-marketista kuitenkin maitojuustoa, jossa on hevosen kuva!

Kyseessä on kiuruvetisen Artic Milk:in täysmaidosta valmistettu Kotijuusto, joka on tuorejuusto. Se osoittautui hyväksi valinnaksi, koska se säilytti muotonsa hyvin ja erottuu selvästi kerrosten välistä. Se ei muuttunut venyväksi eikä sulanut näkymättömiin, joten se sopii oivallisesti tähän ruokaan.

Melanzane alla Parmigiano

1-1,5 kg munakoisoja
1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
300g  viipaloitavaa juustoa (mozzarella tai kotijuusto)
150g parmesaaniraastetta
oliiviöljyä
karkeaa suolaa
hienoa suolaa
sokeria
mustapippuria
2 tölkkiä tomaattimurskaa
tuoretta basilikaa

Siivuta munakoisot ohuiksi siivuiksi pituussuunnassa. Tähän käy hyvin se keittiöväline, jota minulla ei ole eli mandoliini. Sillähän vedetään siivuiksi vaivattomasti vaikka mitä. Tein töitä fileerausveitsellä ja sain kaikista kolmesta munakoisosta aina 11-15 siivua eli yhteensä nelisenkymmentä siivua.
Pinoa siivut lävikköön kerroksittain ja ripottele väliin karkeaa suolaa (esim. sormisuolaa). Laita lautanen lopuksi kasan päälle ja sen päälle paino.

Valmista sillä välin tomaattikastike.
Kuullota silputut valkosipulit ja sipuli öljyssä. Lisää tomaattimurska, suolaa, mustapippuria ja sokeria. Anna kiehua n. 15 min. ja lisää silputtua basilikaa ainakin kourallinen. Maista ja lisää, jotain puuttuu. Jätä hautumaan.

Kun munakoisot ovat itkeneet noin puolen tunnin ajan, niin aloita niiden paistaminen. Itse en pyyhkinyt niistä vettä pois ja öljy roiskui paistaessa, joten se olisi ollut aiheellista tehdä. Munakoisoviipaleet paistetaan pannulla runsaassa kuumassa öljyssä.

Sitä mukaa, kun paistat, niin nosta taas lävikköön valumaan. Itse kuivasin siivuja vielä talouspaperilla ennen vuokaan latomista. Munakoisohan imee öljyä kuin pesusieni.

                               Aloita kokoaminen. Alimmaiseksi tomaattikastiketta ja sitten kerroksittain
                               munaskoisosiivuja, parmesaania ja juustoa ja jne.

Päällimmäiseksi tomaattikastiketta ja parmesanraastetta.

Paista 200 asteessa 45-50 minuuttia, kunnes pinta näyttää houkuttelevalta.

Anna vetäytyä jonkin aikaa, jos maltat. Maistuu aivan taivaalliselta ja seuravana päivänä vielä paremmalta.

 

 

 

Oranssi kesäkurpitsahillo

Tämä on Tuulikki Kuittisen ohje ja löytyy myös Ruoka ja viini -lehdestä 6/2013. Hillo on vuoden säilöntäkilpailun voittaja. Tämä on helppo ja nopeatekoinen säilyke ja sopii erinomaisesti broileri- ja grilliruokien kylkeen. Jouluna maistuu varmasti myös savukalkkunan seurana.

 

 Tuo jättikokoinen keltainen kesäkurpitsa on kotoisin Tartton kauppahallista ja maksoi muistaakseni jotain euron verran.

Mies kantoi yli kaksikiloisen kurpitsan hallista autoon

 Oranssi kesäkurpitsahillo (Tuulikki Kuittinen, Joensuu)

½ kg keltaisia kesäkurpitsoja
½ kg omenia
1 dl vettä
1½ dl tyrnimehua
1 tl raastettua tuoretta inkivääriä
330g hillo- tai marmeladisokeria

Pese kesäkurpitsat ja pilko ne kattilaan. Lohko omenat ja poista kodat. Lisää omenat ja vesi kurpitsan joukkoon. Keitä kannen alla noin 15 min, kunnes ainekset ovat pehmeitä. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää tyrnimehu, inkivääri ja sokeri. Keitä vielä 5 min.
Kaada seos kuumennettuihin lasipurkkeihin ja sulje kannet. Anna tekeytyä pari päivää.

Hillosta saa varmasti tasaisempaa, jos kuorii kesäkurpitsat ja omenat. Minä laitoin kaikki kuorineen.

Huom. jos et ole ennen säilönyt kuumennettuihin lasipurkkeihin, niin minä tein sen näin. Laita pestyt, kuivat lasipurkit ja niiden kannet uuniin ja kuumenna uuni 100 asteeseen. Anna olla 10-20 min ja ota patakintaat kädessä ne pois. Tässä vaiheessa hillon on oltava valmis, jotta kuuma hillo saadaan kuumiin purkkeihin. Laita kannet päälle ja anna jäähtyä huoneenlämmössä. Purkkien kuumentaminen on tärkeää, koska siten saadaan kaikki pilaantumista aiheuttavat pöpöt pois. Homma on ikäänkuin steriiliä.

Sain ohjeesta kolme purkillista ihanan väristä hilloa

Nämäseuraavat kuvat ovat Turun kasvitieteellisestä puutarhasta:

 

Pitkän kesän päätös

Neljä kuukautta kestänyt kesä on päättynyt. Kahtena aamuna on satanut roimasti vettä, samoin päivällä ja illalla. Työmatkalle piti laittaa saappaat jalkaan. Bussissa märät sateenvarjot tekivät pieniä puroja. Koululaisilla oli märät tennarit ja säästä piittaamatta topit ja liian pienet takit. Eivät antaisi vielä periksi.

                                       
Aamulla, kun kello soi kuudelta, niin huusholli on pimeä. Matkalla postilaatikolle alan taas miettiä tuleeko pimeästä metsästä susi, karhu vai peräti murhaaja(liikaa Beckiä ym.). Kesällä ei semmoisia mieti. Hilma -kissa alkaa viettää enemmän aikaa sisällä ja asettuu takan eteen. Niin, takkaan tehtiin eilen illalla syksyn ensimmäiset tulet. Tästä se alkaa.
Laitoin takakuistin pöydälle lyhdyn, jossa on 100 led -valoa. Se kajastaa valoa myös sisälle. Näen aamulla  kulkea makuuhuoneesta keittiöön.

Viimeinen havainto auringosta 15.9.2013

Tein keväällä sammalkanan ja istutin muratin sen pyrstön päälle. Muratista on kaksi lehteä jäljellä ja sammaleesta on noussut komea heinäkasvusto molemmin puolin kanaa.

              Hilma sointuu hyvin pudonneisiin tammenlehtiin.

Karjalaisäidin kaalikääryleet ja muunnelma. Pikapiirakka mustikoista.

Torstaina päätin, että lauantaina teen kaalikääryleitä ja tuskin maltoin odottaa, että pääsen hommiin. Jo etuläteen hehkutin itselleni ja perheelle kuinka hyviä ne ovatkaan. Teini kuitenkin ilmoitti, ettei aio niitä syödä. Eikä syönyt.

Koska äitini on syntynyt ja kasvanut rajan takana ennen evakkoon lähtöä, niin ajattelin, että hänellä jos kenellä on kompetenssia neuvoa miten alan purkaa kahta kookasta kaalinpäätä.

Äiti neuvoi: Koko kaali kiehumaan. Sitä mukaa kun kaali kypsyy, niin lehti kerrallaan irroitetaan kannasta. Koversin tosin osan kannasta pois, koska ajattelin, että lehdet on siten parempi irroittaa.

Leikkasin pienellä veitsellä varovasti lehden irti kannasta ja nostin jäähtymään. Kahden kaalin kanssa meni aikaa, joten ihan odotellessa tämä ruoka ei valmistu. Pitää varata aikaa tuntitolkulla. Kun lehdet on irroitettu, niin jäljelle jää pieni "kaalin sydän" eli pienimmät lehdet. Niistä ei ole kääryleeksi, joten ne pilkotaan täytteeseen.

 Ohensin kypsän lehden lehtiruotia veitsellä, niin kääryle oli helpompi rullata.

Kaalikääryleen täyte

Määrät riippuvat siitä kuinka suuren satsin kääryleitä tekee. Itse sain kahdesta kaalista 23 käärylettä.

1 dl puuroriisiä. Keitin myös kvinoaa (tämä on se muunnelma).
sika-nauta -jauhelihaa 700g.
2 sipulia
kaalisilppua
suolaa, musta- ja valkopippuria (myös muskottia, jos siitä pitää)
siirappia

keitä riisi/kvinoa/ohra tms. kypsäksi
paista jauheliha, silputut sipulit ja kaalinsydämet
mausta jauheliha suolalla, musta- ja valkopippurilla (ja muskotilla)
sekoita riisit ja jauheliha
lisää hieman siirappia
maista ja mausta lisää, jos siltä tuntuu

Laita täyte lehden keskelle ja taita reunat molemmin puolin täytteen päälle niin, että täyte peittyy ja rullaa lehti alhaalta ylöspäin. Laita kääryleet tiiviisti vuokaan, niin ne pysyvät hyvin kasassa.

                                      

Laita kääryleiden päälle muutama voinokare ja siirappia. Laita uuniin 200 asteeseen ja anna kypsyä, kunnes pinta alkaa näyttää mukavan paistuneelta. Siirappia voi lisätä paistamisen aikana.
Kun otat kääryleet uunista, niin sivele vielä voi-siirappi seoksella.

Tässä on teinin ruoka. KinkkuSIUNAUS rosamundaperunoista.

Viikonlopun leipomus on  Pikainen mustikkapiirakka. Sen tekee, vaikka väki istuisi jo pöydässä.

1.5 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
4 tl vanilijasokeria
1.5 tl leivinjauhetta
1 muna
1 dl sulatettua voita
2 dl piimää

sekoita kuivat aineet, lisää muna, piimä ja sulatettu voi

voitele piirakkavuoka ja kaada taikina siihen, ripottele päälle mustikat
paista 200 asteessa 20-30 min, kunnes näyttää kypsältä

Alkuperäinen ohje taitaa olla Ruokala.fi:sta

Koska lauantaina on vauhti päällä, niin tein Tartton kauppahallista ostamastani keltaisesta jättikesäkurpitsasta Oranssia kesäkurpitsahilloa. Ohje on Ruoka- ja viinilehden säilöntäkilpailun voittaja. Ohje on lehdessä 6/2013. Siitä myöhemmin tällä viikolla. Nyt täytyy mennä ulos.

Szarlotka -puolalainen omenapiirakka ja suomalaiset karjalanpiirakat

Tauti on voitettu. Olin suunnitellut viikonloppuleipomuksiksi karjalanpiirakoita ja tuota Broccolin mahdottoman herkullisen näköistä ulkosuomalaista omenapiirakkaa. Molempia tein ensimmäistä kertaa. Jos olisi kyseessä Suomi-Puola maaottelu, niin sanoisin, että tilanne on tasan 1 - 1.

Szarlotka

Szarlotka -ohje löytyy täältä 

Karjalanpiirakoita tein 20 kappaleen koe-erän.  Ruisjauhot ovat Viron tuliaisia ja luomua.

Karjalanpiirakat

Keitä riisipuuro punaiseen maitoon jo edellisenä iltana. Ehtii jäähtyä.

Taikina:
2 dl kylmää vettä
suolaa maun mukaan
2 dl vehnäjauhoja
3 dl ruisjauhoja

Jauhojen määrä voi vaihdella riippuen karkeudesta ja tuotemerkistä.
Sekoitin napakan taikinan, joka ei tartu käsiin. Käärin kelmuun ja annoin tekeytyä tunnin verran.
Leivoin pötkön ja leikkasin sen kahteenkymmeneen osaan.
Palat pyöritin palloiksi.
Pallot kaulin piirakkapulikalla 10 cm levyiksi.
Sisälle puuroa ruokalusikallinen levitettynä.
Rypytä piirakat ja nosta pellille.
Paista 75 asteessa n. 10 min.

Lämmitä kattilassa voi-maitoseosta ja kastele kuumat piirakat siihen yksi kerrallaan.
Tarjoa munavoin kanssa.

Teetä yhdelle ja flunssalle kyytiä

 Flunssa yllätti viikon varrella. Ärsyttävää. En yleensä sairastu flunssiin, mikä johtunee siitä, että aikoinaan sairaaloissa töissä ollessa elimistö kyllästettiin jos jonkinlaisilla pöpöillä. Nyt löytyi kuitenkin sellainen kanta, että asettui taloksi. Torstaina vielä lähdin reippaasti töihin, vaikka ääntä ei juuri kurkusta tullut. Muita oireita ei ollut. Perjantaiaamuna päätin luovuttaa ja jäin kotiin. Koska olin päättänyt jo viikolla, että lauantaina leivon koko päivän, niin kuntoon on pitänyt päästä. Tästä se lähti:


 

Kuubasta tuotua hunajaa. Kiitos pojalle ja miniälle.

Virolaista rauhoittavaa yrttiteetä

                 Kaikkia sekaisin kuumaan veteen

Rahustav tee sisältää erilaisia yrttejä, mm.valeriaanaa, kamomillaa, piparminttua ym. Ihan kaikkea en paketista ymmärrä. Raskaana oleville ei suositella. Kuubalaisen hunajan sisällöstä en tiedä, mutta hyvää se on ihan suoraan purkista syötynäkin. Kuivattua kehäkukkaa ostin Tartton kauppahallista. Sitäkin pitänee käyttää varovasti. Näitä sekoitin kuumaan veteen ja kas, johan alkoi tuntua paremmalta.
Kyllä tässä leipomaan päästään. Edessä on maaottelu Suomi vastaan Puola eli karjalanpiirakat ja puolalainen omenapiirakka. Koirakin tulee päivähoitoon ja yökylään. Jauhopussit esille. Puuro on keitetty jo aiemmin. Piirakkaomenat on valikoitu.

Lettuja vehnä- ja spelttijauhoista

Tallinnan ja Tartton väliltä ostin vaatimattoman näköisestä ja pienestä PUHU POOD -ruokakaupasta (Jögeva mnt 27) paikallisia luomujauhoja. Valikoima oli monipuolinen ja valitsin hauskaan kangaspussiin kilon vehnäjauhoja, spelttijauhoja ja täysjyvä ruisjauhoja.

Vehnä- ja spelttijauhot on jauhettu erittäin hienoksi, lähes pölymäiseksi jauhoksi. Arvelin, että niistä saisi varmasti hyviä lettuja.

Vehnä- ja spelttijauholetut

4 dl maitoa
2 dl vehnäjauhoja
2 dl spelttijauhoja
1 muna
1 tl suolaa
3 rkl sokeria
½ dl sulatettua voita

Sekoita kaikki aineet ja anna turvota jonkin aikaa. Paista voissa ohuita rapsakoita lettuja.

 

 

Viikonloppu Tartton auringon alla

Matka autolla Tallinnasta Tarttoon vie noin kolmisen tuntia. Uutta moottoritietä saa painella pitkän matkaa ja lukuisat peltipoliisit pitävät huolen siitä, ettei turhan nopeasti matkaa tehdä. Viron pojat eivät tosin kauaa perässä ajele, vaan karauttavat ohi heti, kun mahdollista.
Kahvipaikkoja ei ole yhtä runsaasti eikä vessoja. Omena- ja perunakaupustelijoita kyllä. Pellot ovat ennennäkemättömän suuria ja heinäpaaleja näkyy horisonttiin asti.
Ilma oli koko viikonlopun mitä loistavin ja terasseilla väkeä nauttimassa kesän viimeisestä viikonlopusta. Tartto on sen kokoinen kaupunki, että sen ottaa nopeasti haltuunsa. Näkemistä riittää joen molemmin puolin, kun lähtee liikkeelle jalkaisin.
Lähtiessä toivoin, että voisin syödä Ruutikellarissa lohisoppaa leipäkuoressa ja onnistuihan se. Runsas lohikeittoannos 5€ ja sienikeitto 4€.

 

Vanhassa kaupungissa on monia hyviä ruokapaikkoja ja hinnat ovat edulliset. Parhaimmillaan pizzan saa eteen kannettuna 4.50€ hintaan. Me söimme la Dolche Vita -pizzeriassa, joka oli sopivasti hotellin kulman takana.

 

Katkarapuja, mascarponea ja rucolaa

 

Tuomiokirkon rauniot Toomemägin päällä ovat kiipeämisen vaivan arvoiset. Kirkko tuhoutui tulipalossa vuonna 1624. Valtaviin raunioihin kätkeytyy Tarton historiallinen museo.

Matkan varrella ovat Enkelten silta ja Paholaisen silta.

 



 Kun kulkee Enkelten siltaa ensimmäisen kerran elämässään ja toivoo jotain, niin toive toteutuu. Me kävelimme siellä ja kuinka ollakaan sillalle ilmestyi hääpari. Sopiva ilmestys 28 vuotta naimisissa olleille.                                   

 

 

 

Paholaisen silta

Paholaisen  sillasta en löytänyt kartasta muuta tietoa kuin rakennusvuoden 1913. Lähistöllä on myös Musumägi eli pussailumäki.

Olutta...

ja juustokakkua

Toimiston ikkunaan on kiva laittaa niiden kuvat, jotka ovat siellä töissä



Hotel London sijaitsee hyvällä paikalla vanhassa kaupungissa kävelykadun varrella. Jos ikkuna on kadulle päin voi varautua ilta- ja yömeteliin, koska kadulla on monta terassia. Ilmastointia ei ollut, joten aivan kesäkuumalla on varmaan mahdotonta olla. Nytkin piti pitää ikkuna auki. Tuuletin toki oli tuotu pyörimään pöydälle.

Ostokset eivät olleet reissun pääasia, mutta aina on tavaraa enemmän lähtiessä kuin tullessa. Niistä enemmän myöhemmin.