Paholaisen kanaa

Oma läppärini on pimentynyt ja joudun postailemaan miehen koneelta. Muutoin ei kauheasti harmita, mutta jos niitä noin tuhatta valokuvaani saada palautettua, niin mitäs sitten. En päästä ajatusta vielä valtaamaan päätäni.

Pollo alla diavola:

Anyway. Perjantaina ostin kaksi kokonaista broileria ja tänään äänestyskävelyn päätteeksi perehdyin Sikke Sumarin Paholaisen kanaan, Pollo alla diavola. Sikken mukaan nimi tulee siitä, että liekit nuolevat polloja grillissä, mutta toisen tiedon mukaan kun kana luineen rusennetaan littanaksi, se muistuttaa paholaisen kasvoja. Hmm... minun mielestäni kana näytti kanalta aina vaan.
On hyvä, jos omistaa lintusakset (niitä saa Ikeasta muutamalla eurolla). Saksilla leikataan kanasta (tai broilerista) selkäranka kokonaan pois. Käännetään lintu vatsapuoli ylöspäin ja rusennetaan kaksin käsin alustaa vasten. Huuhdellaan, jos sisällä on vielä verta.

Marinadi:

Yhteensä noin 1 dl erilaisia öljyjä. Laitoin oliivi-, rypsi-, pähkinä- ja seesamöljyä, mutta laita ihmeessä avokadoöljyä, jos sitä sattuu olemaan

sekä

1/2 dl  sitruunanmehua
3 valkosipulin kynttä
chilipalkoja oman kestävyyden mukaan
suolaa, mustapippuria

Sivele marinadi lintuihin ja anna marinoitua ainakin tunnin.

Voitahna:

sekoita koneessa:
silputtuja salvianlehtiä 6-8 kpl
chilipalkoja taas kestävyyden mukaan
1 hopeasipuli
3 valkosipulin kynttä
1 ruukku hakattua lehtipersiljaa
30 g voita huoneenlämpöisenä
notkistamiseen voi käyttä hieman oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria

Grilli ei onneksi ollut vielä talvivarastossa, joten alkupaistaminen onnistui ulkona katoksessa talvisessa maisemassa. Lintuja grillataan 12 min molemmilta puolilta ja uskokaa, että käryä tulee.  Grillauksen jälkeen levitetään voitahna lusikan avulla pintaan ja laitetaan linnut uuniin ritilän päälle. Alle kannattaa laittaa uunipannu, ettei rasva sotke uunia.
Annetaan olla uunissa vielä puolisen tuntia.

Sillä aikaa voi valmistaa suppilovahverorisottoa. Risotto yksinään riittäisi jo ruuaksi, mutta me tykätään syödä sen kanssa myös muuta. Ostin Tiinalta 100g kuivattuja suppiksia ja siitä määrästä saa monet risotot. Valkkarit oli menneet parempiin suihin, joten tämä versio jäi sitä vaille, mutta ihanaa se oli silti.


Syötiin ja hyristiin...kaksi poikaani ja tuleva miniäni. Ihana, ihana 15 viikkoinen colliepoika Palmu tyytyi vain haistelemaan hyviä tuoksuja. Ei kerjää pöydästä, hieno pentu!  Kolmas poikani tuli hakemaan take away -annoksen ja mies söi loput mökiltä tultuaan.

Mukava viikonloppu, joka toi talven tullessaan. Lehdet jäivät haravoimatta, mutta mitäs tuosta. On niin kaunista ja valoisaa.